Kirjoituksia | Valokuvia
Pauli Borodulin

23.9.2022

Leijaileva hiukkanen
nimi tuuleen kuiskattu,
vieraalla tavalla rytmitetty

Alla vaahteranlehtein
koputtaisitko selkääni,
sanoisit: nyt uskalsin

. . .

16.7.2016

Tulin, vaikka et olekaan täällä
sillä kuitenkin olet läsnä,
ja kotisi kertoo sinusta tarinan
jonka halusin taas kuulla,
sillä minun on sinua ikävä.

. . .

4.5.2016

Pesin tänään ikkunat
vaan en jaksanut kovin tarkoin,
mutta makuuhuoneeni ikkunan
pesin joka pintaa myöden,
enkä siksi että katselisin siitä ulos -
sälekaihtimet ovat aina suljetut,
vaan katsoakseni taas lasista
peilikuvaani ja kysyäkseni -
kuka minä tänään olen?

. . .

24.2.2016

Ystävyys kestää ehkä vuoden tai kaksi,
nämä seinät koko eliniän.

. . .

17.12.2015

Voisinpa vielä rakastua
neitoon tummatukkaiseen,
ja pakahtua hänen kanssaan
elämän kauneuteen

Voisinpa vielä rakastua
neitoon vaaleatukkaiseen,
ja hullaantua hänen kanssaan
elämän huolettomuuteen

Voisinpa vielä rakastua
asioihin joita elämässäni teen,
ja rauhoittua niitä tehdessä
elämän tarkoitukseen

Ja nyt mietin vuosien jälkeen:
nuo kaikki olen saanut kokea,
ja haluaisin kokea ne yhä
uudestaan

. . .

18.11.2014

Voisko joku vielä ottaa kiinni
avata hiukset niitä haroakseen
ja sanoa, että hyvin tässä käy

. . .

10.11.2014

Hei neito aurinkoinen, miks sua
metsänpeittoon seurasin, kun jo
luulin viimein kotiin päässeeni.
Mene kotiis – hei mee jo kotiis,
huus neito yöllinen, vaan jo
unohduttiin me taas eiliseen.

. . .

8.1.2014 

Tänäänkin rakennan elämääni
niin kuin sisustan kotiani
että ensin näkemättä ei tiedä,
että mikä sopii ja mikä ei
ja vaikka niin monta kaunista,
niin tänäänkin monesti näin
jotain, missä en olekaan
ja missä olen sittenkin.

. . .

17.11.2013

Ei riitä yksi sydän
kun on teidän kanssa,
ja ilman teitä. Eikä
etenkään niiden välillä.

. . .

26.9.2013 

Tyhjä kietoutuu sanoiksi,
kasvoiksi, sormiksi, en tiedä
koska se valehtelee minulle
ja koska se on todellista.

. . .

14.5.2013 

Huhtikuu avasi kevään,
ja maa odotti autiona
uuttakuuta toukokuun,
kun puittemme juurelle
kasvoit kuin touko,
alaville maille vilja.

Suunnittelit mielessäsi
ajan, ripustit lehdet
talven ryvettämille
märänmustille oksille.
Kevätillassa hämärtyvässä
katsoit näitä nurkkia
kuin omiasi, niitäkin
joita et vielä tunne,
rakastat jokaista hämärääkin.

Tänäänkään et lukitse
oveasi takalukkoon,
jätä avainta pystyasentoon
niin, ettei maailma sitä
pois työntäisi.

. . .

9.4.2013 

Yksi vuosi lisää,
yksi huoli kiinni pitää.
Että jaksaisin edelleen
lupaukseni kantaa,
riittäisi edelleen
jotain mitä antaa.

. . .

21.2.2013 

Käteni taas ajatusteni kylmettämät
kun tänäänkin sydäntäni säästelin
ja kotiin tullessani kissa pyöri
rauhattomana päivänsä yksinolosta
ja seuraksi pyörin minäkin miettien,
miten lämpenisivät taas nämä kädet

. . .

31.1.2013 

Yö ei ollut säästellyt
yönmustaa kajaaliansa,
kun aamulla tervehti peili
kuvalla omistajansa.

. . .

3.1.2013 

eilen kävelin sinua kohti
ja kohdatessamme ojensit
suljetun kätesi enkä tiennyt
suojasiko käsi vaiko kätki

kunnes avasit kätesi
ja kämmenelläsi oli kukka
tietämättömyyden pelkoni
kuolleeksi kuihduttama

ja se kukka toi sateen
joka uursi kiveen ajatukseni
mutta ei pelastanut kukkaa
joka vain yhdesti kuihtuu

. . .

26.12.2012 

Taivaankappale kaipaa toista
samankaltaista itsensälaista
puolta jota vasten liittyä
toistensa vastinkappaleiksi

Turhaanko etsivät -
miten edes risteisivät
niiden elliptiset kiertoradat
miten ristittäisiin
kaksi vasenta kättäkään

Eivät kohtaisi toisiaan
edes peukalot

. . .

23.12.2012 

olin vielä kesken kun katselit
minua eteisen suuresta peilistä
ja kutsumatta vaadit vastausta
kumman käden sormeen nimettömään
verikivestä hiotun sormuksen
seuraavana aamuna pujottaisin

. . .

2.12.2012 

Yöllä olin täynnä onnea
enkä huolinut huomisesta
ja aamulla kissa herätti
kehräämällä vasten poskea

heräämisen sijaan jäinkin
makaamaan sängyn lämpöön
tutkimaan jokaista osaani
kehoani ja ajatuksiani

tässä on käteni, tässä
toinen käteni, kasvoni
ajatusten jättämiä vanoja
taipeiden yhä sileä iho

kavahdan näitä aamuja
joina elämä tuntuu hetken
olevan taas vähemmän kuin
osiensa yhteentullut summa

. . .

19.11.2012 

Niin kuin kello ennen liian lyhyttä yötä
ahdistaa syksyn pimeys ennen valkeutta.

. . .

1.11.2012 

Sydänsäkeet puristuksissa
säkeiden syleilyssä
niin kovaa, ettei sanat tule.

. . .

29.10.2012 

Pimeys, lumisade ja Ane Brunin kuuntelu,
ne ja kävely vei ajatukset vuoden takaiseen kun
tein pitkiä yöllisiä kävelylenkkejä Pispalanharjulle.
Silloin etsiskelin yksinäisyydestä yksinoloa
ja vaeltelin ajatuksissani. Tänäänkin etsiskelin:
vastaantulijoiden kohtaavia katseita,
odottamattomia hymyjä vastauksena hymyyn.

. . .

25.10.2012 

Kun kuihtuivat sakarat kruunun
kallistui maahan tummaan myös
tuo ruusunmarja, joka vetäytyi
hiljaa tummuvaan kuoreensa.

Vetäydyin minäkin, tietämättä
mitä tänään pakenin, miksi tänään
sydämeni tähän hylkäsin.

. . .

21.10.2012 

Illalla mieleni tulvi,
mutta vesi tummui ennen kuin
vesirajat piirtyivät rantakiviin.

Aamulla kun vesi oli poissa
yritin vielä tavoittaa liikkeen.
Jäljellä enää rantakivet, liikkumatta.

. . .

11.10.2012 

Kesken pakkaamisen aloin miettimään
mitä olenkaan reppuuni laittanut
muistinko sieltä edes edellisiä.

Kun määränpää pysyy samana, niin
miettiikö sellaista pikkulintukaan
kun syksyllä taas talvea pakenee.

. . .

22.9.2012 

Ei ole huokausta niin
syvää eikä pitkää että
se sydämeni rauhoittaisi
kun sinä olet poissa.

. . .

3.9.2012 

kuuttoman talviyön
kylmettämillä reisilläsi
ei ole minulle sijaa 
kun vuosien päässä
ryömit pienen talosi
ahtaissa käytävissä

. . .

13.8.2012 

Viime päivät olen kävellyt
pitkin pitkää kapeaa siltaa
jonka toista päätä ei katse
ole tavoittanut, siltaa
joka ei ole vielä valmis
jos koskaan valmistuukaan

. . .

2.8.2012 

ei meitä tohdi aamulla
herättää kuin herätyskello
ja senkin soitossa on jotain
kevätniityn kielonkelloja

. . .

1.8.2012 

Eilen makasin kesäheinässä
niityllä auringonkehrän kullassa
suvituulen lempeässä hyväilyssä
alla vaahteran leikkivien lehtien

. . .

30.7.2012 

Valoisassa tiheässä metsässä
kaipasin vähän, ehkä enintään
aukean, jolla hiljaa hengähtää
kun enempää en uskaltaisi

. . .

29.7.2012 

puhui kuin, mutta ei ajatellut
ajatteli, mutta ei puhunut

ja minä ajattelin:
parempi lähtö, kuin loputon
puolimatka kotiin

. . .

17.7.2012 

Otti riskin ja asetteli sanansa.
Vielä ei laitettu, yrittänyt jännittää.
Jännitys tiivistyy odotuksen rakeiksi.

. . .

8.7.2012 

Kun kohtasimme toisemme,
avautui elämä kuin kukka,
jonka terälehdillä tanssia.

Se kukka tanssitti ja pyöri,
piirsi ympärilleen kehää,
tietä jota yhdessä kulkea.

Sille kehälle juutuimme,
ja lopussa kukka kuihtui.

. . .

24.6.2012 

Tässä talossa ei tunnu olevan
kuin muutama huone yläkerrassa
joissa tunnen olevani rauhassa

ja niihinkin
  pääsen vain
    saattajan kanssa

. . .

14.6.2012 

Kosteista sormenpäistä
jäi sivuihin kirjanmerkit,
märistä jaloista
kalliolle polku.

Ne kertoivat:
Tämän olet lukenut,
tästä olet kulkenut.

. . .

3.6.2012 

Piti etsiä rakkausrunoista mieluisin.
Eksyin lukemaan runo-oppia.

. . . 

1.2.2012 

Istun Pispalanharjulla
vanha lehti penkinalusena,
yritän löytää äisyydestä oloa.

Hölmöläisenäkö taas mietin, kirjoitan,
vieläkin? Kuvittelin kai, että
pakkanen herättäisi nipistyksillään.

Nipisteli, muttei herättänyt.